23.8.11

Fly Away

Olen onnellisesti kesälomalla! Vihdoinkin! Perjantaina läksin töistä kahdeksi viikoksi (myöhäisille) kesälaitumille. Ekan viikon olen ihan kotosalla ja ilman sen kummempia aikatauluja, mitä nyt neljään Espoo Ciné -leffaan on lippu plakkarissa :) Niistäkin on kyllä kolme jo takanapäin. Tuommoisella leffasyyllä saa itsensä mukavasti hilattua pyörälenkille siinä samalla.


Mutta jo viime torstaina olin ihan lomafiiliksissä kun lähdettiin töistä heti lounaan jälkeen kohti Malmia ja lentokenttää. Pääsin lentämään sekä pienkoneen että purjelentokoneen kyydissä :) Kaksi ihanaa työkaveria harrastaa lentojuttuja; toinen moottorikoneita ja toinen moottorittomia.

Iltapäivän ja illan tunnelmia runsaan kuvakavalkadin muodossa alla. Oli ihan mahtavaa nähdä Helsinki ilmasta käsin ja nauttia radiohälinästä, kun oikein mitään ei niistä jutuista ymmärrä ;) Valitettavasti en ehtinyt olemaan purjelentokoneen kyydissä itse kuin 20 minuuttia, kun kuurosateet tuli ja häiritsi. Mutta kivat oli nekin minuutit, ei tullut edes paha olo vaikka aika tiukkaa kierrosta ne koneet tekee kun yrittää saada korkeutta ilmapatsaassa.

70-lukulainen pienkone teki kyllä ehkä jopa isomman vaikutuksen tällä kertaa. Jotenkin niistä nahkapenkeistä ja kaiken maailman mittareista tuli mieleen mun pikku-Fiat 600, joka oli samalta vuosikymmeneltä. Ja olihan se hienoa istua menolennolla etupenkillä ja nähdä kaikki lähtövalmistelut sun muut niin läheltä ja kuulla säätiedot koodikielellä ja lennonjohtojen ohjeet. Hih. En kyllä niistä juurikaan ymmärtänyt, mutta hyvä kun pilotille kaikki oli selvää pässinlihaa! Olipahan mahtava reissu ♥













Lomalla on kyllä mukavaa, kun voi valvoa jos huvittaa ja nukkua aamullakin vähän pitempään. Nyt nautinkin tuosta vapaudesta sohvalla löhöten, seurana vaihtelevasti yksi tai kaksi kissaa, ja katson vihdoinkin Linnunradan käsikirja liftareille -leffan. Namin virkaa saa toimittaa eilen leipomani blondibrownie.

Roger that.

12.8.11

Kesän kilometrisaldo

Olen polkenut toukokuun alusta lähtien pyörällä töihin lähestulkoon joka päivä. Päivät jolloin olen lähtenyt töihin bussilla on laskettavissa yhden käden sormilla. Olen itsestäni ihan pikkasen ylpeä, varsinkin kun viime perjantaina meni tuhannen poljetun kilometrin raja rikki! Kilometrimääriä olen seurannut näinkin tarkkaan siksi, että firmamme ottaa osaa leikkimieliseen kilometrikisaan netissä. Naputtelen sitten parina päivänä viikossa ajettujen kilometrien määrän nettisivulle ja näen miten sijoitun listalla kollegoihini nähden. Onneksi olen niin kaukana kärkinimien luvuista, että mitään paineita en sijoituksestani ota. Kiva vaan kun näkee mihin määrään sitä pääsee syyskuun loppuun mennessä. Jos kelejä riittää eikä syyskuusta tule kauhean sateinen, niin olen ajatellut ajaa vielä sillon työmatkat pyörällä.

Kilometrit, säästetyt bensalitrat ja säästetyt CO2 kilot
Pyöräilyssä on paljon hyvää, kun rahaa säästyy jopa pari sataa euroa ja kunto kasvaa kohisten (ja ähisten ja puhisten). Huonoja puolia en oikeastaan ollut edes tajunnut ennen viime viikkoa, kun niistä ensimmäinen kävi ilmi.

Väistin Keskuspuistossa lenkkeilijää sillä seurauksella, että ajoin itse ojaan. Palkaksi huomaavaisuudestani sain mojovan mustelman oikeaan reiteen. Tais osua johonki kiveen. Lenkkeilijä jatkoi tyynesti matkaansa, ei edes pysähtynyt kysymään miten kävi, kun rysäytin ojanpohjalle. Onneksi pyörälle ei käynyt muuta kuin että ohjaustanko vähän kääntyi ja sen sain itse heti fiksattua. Mustelma on muuttunut jo kellertäväksi, mutta paranemiseen menee näköjään useampi viikko. Harmi, koska ens viikolla ois taas sortsi-ilmoja luvassa.


Tuon onnettomuuden jälkeen toinen vähän harmillinen seuraus tuosta pyöräilystä on se, että en sitten tiistaina meinannu mahtua mustiin lempifarkkuihini, kun pistin ne ekaa kertaa jalkaan kolmen kuukauden tauon jälkeen! Penteleen pyörälläajo on turvottanu reisilihaksia niin paljon, että ennen niin mukavat - vaikkakin kapeat - farkut ei enää olekaan päällä niin mukavat :(
Palaahan mun jalat takas normaaleiksi kun rupean kulkemaan bussilla töihin, palaahan?

1.8.11

Tuliaisia, vieraita ja auringonpaistetta

Yltiösosiaalisen viikon päätteeksi tänään on vietetty rauhallista iltaa telkan ääressä. Ainakin yksi ilta viikossa pitäisi aina olla tällaista, että ei ole sovittuja menoja, voi vain olla ja hengähtää. Kesä on ihanaa aikaa kun ihmiset matkailee ja lomailee; näin minäkin pääsin tapaamaan monia ystäviä, joita ei usein näe kun asuvat muilla mailla ja mantereilla.

Vietin yhden arki-illan terassilla jutellen, toisen Linnanmäellä keikkuen, muutaman kotosalla rennosti poristen. Kokonaisen päivän ihana kummipojan seurassa ja viime viikonlopun vanhempieni kanssa. Mukavia hetkiä kaikki, mutta nyt on pari päivää aikaa taas rauhottua ennen elokuun rientoja!

Lontoon tuliainen ystävältä

Iskä teki vattuhilloa mökiltä poimimistaan marjoista <3

Elokuun Marie Claire tupsahti postiluukusta, ihan Ameriikasta asti :)

Kummipoika Helsingin vierailulla, cutie pie!

Päivänpaiste

Kylläpä oli etana oikeassa