29.12.10

Oulun joulu











18.12.10

Snickerdoodle-doo

Heippa, täällä cookiemonster. Ehkä lienee pientä uskonpuutetta tuon kutsumanimen todenmukaisuudesta jo jollakulla ollut, kun en paljon enää leipomuksista kirjottele! Joka viikkohan mä jotain leivon, ainakin kerran, mutta ei niistä aina kuvia tuu otettua ja joskus katoavat niinkin nopeasti ääntä kohti ettei kuvaa ehi ees ottamaan ;)


Torstai-iltana kuitenkin innostuin leipomaan, ja vähän kyllä oli "pakkokin" kun halusin kekseillä ystävää perjantaina lahjoa. Suklaata ei tehnyt mieli, joten tein ekaa kertaa ilman D:tä snickerdoodleja. Ne on kivasti kanelisia ja passaa joulunaikaan ku nenä päähän. Vähän kyllä suru meinas tulla, kun ne on myös rakkaan D:n suosikkikeksejä enkä saanu hänelle näyttää miten hyviä niistä nyt tuli.



Taikinapalloset saa sokeri-kanelikylvyn ennen pellille pääsyä.



Tänään sain jouluostokset päätökseen, huhhuh. Olipa kyllä aika kamalaa olla lauantaina Helsingin keskustassa pyörimässä ja kun edes mitenkään päämäärättömästi haaahuillut ja silti meinas tulla ahdistus. Lista oli ja sen mukaan mentiin. Takaiskuja tuli vain jos ekasta kaupasta ei löytynytkään mitä etsin.

Alla vielä Ruby Woo in action, viikko sitten pidetyissä joulujuhlissa. Kukas meillä olikaan tilaisuuden juontajana tänä vuonna... Aivan ihana, mukava, supliikki, nokkela, nätti ja miellyttävä oli hän!



Ja hei, leffavinkki lauantaille: YLE Teema 21.52 Eräs joulutarina (Un Conte de Noël), jossa mukana ihanainen Catherine Deneuve. Mä pidän siis illalla itelleni ranskan kertauskurssia sohvan nurkassa mukillinen kuumaa juomaa kädessä. Suosittelen!

8.12.10

My new friend, Ruby Woo



Juhlat on perjantaina ja taas piti miettiä meikkiä uusiksi, jottei ihan joka bileissä oo samat sumusilmät :) Juttu Marie Clairen nettisivulla anto vinkkejä mätsäävään meikkiin erivärisille juhlamekoille ja otin vinkistä vaarin. Punainen mekko, samppanjanvärinen luomiväri, paksu musta rajaus yläluomella ja pisteenä iin päällä... kirkkaanpunaiset huulet!

Kävin eilen taas MAC-tiskillä ja sain sekä ohjeet että tarpeet meikin tekoon. Nyt on vielä huomisilta aikaa harjotella, tänään meni jo ihan ok. Luulen, että minusta ja Ruby Woo:sta tulee vielä hyvät ystävät, väri on niin kaunis ja vielä mattakin. Tosi vamppi ;)

6.12.10

Ihan ite

Pitkä viikonloppu meni tällä kertaa suurien ja pienten askareiden parissa. Suurimpana kahdelle päivälle jaettu olohuoneen maalausurakka, joka tuli kuin tulikin valmiiksi ihan ajallaan tänään iltapäivällä :)


Syy miksi maalausta tarvittiin, oli aiemman maalin kylmyys; se ei oikein passannu nättiin tapettiseinään joka olohuoneessa kans on. Nyt pantiin sitten astetta vihertävämpää ja vaaleampaa sinistä. Ja paremmalta näyttää! (oikealla vanha, vasemmalla uusi)



Työmaana oli koko olohuone sunnuntaiaamusta saakka, kun huonekalut piti siirtää tieltä pois ja maalit ja tarvikkeet levittää lattialle. Ilman sen suurempia vahinkoja selvisin, kumma kyllä. Ei tullut maalitahroja lattiaan eikä kissoihinkaan. Ne raukat joutuivat viettämään aikaansa makkarissa suljetun oven takana; ihan oman turvallisuutensa takia.


Pakko oli ottaa kuva, kun aikamoinen taideteos tuli maalarinteipistä sen jälkeen kun se oli tehnyt tehtävänsä :)


Sainpas! Kuvan siitä miten läheisesti sisarukset joskus pötköttää sohvalla: Peanutin kuono Pennyn kaulassa ♥

1.12.10

Pöh

Joulukuun eka päivä, mutta kauhean ihanissa joulutunnelmissa en minä tätä päivää ainakaan ole viettänyt. Enkä ehkä enää sellaisesta tunnelmasta tänään kiinni saakaan, mutta onneksi on huominen.

Töissä oli harvinaisen huono päivä, kun sain vähän-niinku-haukut yksikön johtajalta. Tässä kohtaa täytyy huomauttaa, että kyseinen naishenkilö ei ole kyllä tehtävänsä tasalla eikä siihen oikein muutenkaan sopiva. Esimiestaidoissakin on kyllä hurjasti parantamisen varaa. Mun työnkuvaan kun on kirjattu, että autan tätä pomorouvaa kun/jos hän apua erinäisissä markkinoinnin tehtävissä tarvii; just silleen ihanan epämääräsesti asia on toimenkuvaan kirjattu, että kattaa sitten ihan kaiken mahollisen pikkusälän ja -homman.

Mutta joo, tänään siis kutsu kävi: "Olisko sulla hetki aikaa, ois vähän asiaa?" Long story short, hän siis tartti ens viikolle Webexin pitäjää, ja mulle se homma tuli joten pitää olla keskiviikkona kuuteen asti töissä :( Vaikka olin suunnitellu pumppiin meneväni, jotta on käsivarret kuosissa joulujuhlissa sitte samalla viikolla.
Nooh, pitää keksi jotain muuta, ehkä reenaan ehtii sitte seiskaltaki vielä. Mutta olin sitte antanut innottomuuteni nakkiin näkyä (vaikka siis suostuin totta kai) ja kuulua sen verran, että pomo oli kuulemma pahottanut mielensä (wtf?) kun kommentoin jotain miten meillä muurahaistason työntekijöillä ei oo ihan yhtä suurta vastuuta ja velvollisuutta tehä töitä ympäri vuorokauden kuin noilla managereilla. *jalka suussa, oho*

Luulin, että pikanakkipalaveri meni kuiteski ihan jees. Mutta väärässä olin. Lounaan jälkeen kutsu kävi uudestaan, ja tiesin heti äänensävystä, että nyt tulee negatiivista palautetta ja kunnolla. Olin kuulemma tosiaan pahoittanut ison pomon mielen, voi voi. Hän oli jotenki jääny siihen uskoon, että en auttaisi, tai siis tekisi mitä pyydettiin. Näinhän ei ollut, mutta se ja kommenttini managereista oli jättäny huonon maun ja pahan mielen. Siitä sitten keskusteltiin ja myönnyteltiin ja vähän siinä hyvittelin, jotta saatas taas homma normaalitilaan. Kyllä tollanen toisen aikuisen ihmisen (joka käyttäytyy välillä aika paljo vähemmän aikuismaisesti) hyvittely vähän päähän otti. Mutta nyt on purettu ja eiku eteenpäin elämässä!

Ja kotonaki on vielä kaiken kukkuraksi ihan pirun kylmä. Toin sitte töistä "lämpömittarin" lainaan, jotta saan vähän dataa mitä voi kertoo isännöitsijälle kun soitan ja valitan kämpän viileydestä. Olkkarissa 19, makkarissa 18. Ei sovi tälläselle vilukissalle, joka edellisessä asunnossa piti koko talven villasukkia vaikka lämpöä oli lähemmäs 24 astetta.