Oulun joulu

Snickerdoodle-doo

Heippa, täällä cookiemonster. Ehkä lienee pientä uskonpuutetta tuon kutsumanimen todenmukaisuudesta jo jollakulla ollut, kun en paljon enää leipomuksista kirjottele! Joka viikkohan mä jotain leivon, ainakin kerran, mutta ei niistä aina kuvia tuu otettua ja joskus katoavat niinkin nopeasti ääntä kohti ettei kuvaa ehi ees ottamaan ;)

Torstai-iltana kuitenkin innostuin leipomaan, ja vähän kyllä oli "pakkokin" kun halusin kekseillä ystävää perjantaina lahjoa. Suklaata ei tehnyt mieli, joten tein ekaa kertaa ilman D:tä snickerdoodleja. Ne on kivasti kanelisia ja passaa joulunaikaan ku nenä päähän. Vähän kyllä suru meinas tulla, kun ne on myös rakkaan D:n suosikkikeksejä enkä saanu hänelle näyttää miten hyviä niistä nyt tuli.

Taikinapalloset saa sokeri-kanelikylvyn ennen pellille pääsyä.

Tänään sain jouluostokset päätökseen, huhhuh. Olipa kyllä aika kamalaa olla lauantaina Helsingin keskustassa pyörimässä ja kun edes mitenkään päämäärättömästi haaahuillut ja silti meinas tulla ahdistus. Lista oli ja sen mukaan mentiin. Takaiskuja tuli vain jos ekasta kaupasta ei löytynytkään mitä etsin.

Alla vielä Ruby Woo in action, viikko sitten pidetyissä joulujuhlissa. Kukas meillä olikaan tilaisuuden juontajana tänä vuonna... Aivan ihana, mukava, supliikki, nokkela, nätti ja miellyttävä oli hän!

Ja hei, leffavinkki lauantaille: YLE Teema 21.52 Eräs joulutarina (Un Conte de Noël), jossa mukana ihanainen Catherine Deneuve. Mä pidän siis illalla itelleni ranskan kertauskurssia sohvan nurkassa mukillinen kuumaa juomaa kädessä. Suosittelen!

My new friend, Ruby Woo

Juhlat on perjantaina ja taas piti miettiä meikkiä uusiksi, jottei ihan joka bileissä oo samat sumusilmät :) Juttu Marie Clairen nettisivulla anto vinkkejä mätsäävään meikkiin erivärisille juhlamekoille ja otin vinkistä vaarin. Punainen mekko, samppanjanvärinen luomiväri, paksu musta rajaus yläluomella ja pisteenä iin päällä... kirkkaanpunaiset huulet!

Kävin eilen taas MAC-tiskillä ja sain sekä ohjeet että tarpeet meikin tekoon. Nyt on vielä huomisilta aikaa harjotella, tänään meni jo ihan ok. Luulen, että minusta ja Ruby Woo:sta tulee vielä hyvät ystävät, väri on niin kaunis ja vielä mattakin. Tosi vamppi ;)

Ihan ite

Pitkä viikonloppu meni tällä kertaa suurien ja pienten askareiden parissa. Suurimpana kahdelle päivälle jaettu olohuoneen maalausurakka, joka tuli kuin tulikin valmiiksi ihan ajallaan tänään iltapäivällä :)

Syy miksi maalausta tarvittiin, oli aiemman maalin kylmyys; se ei oikein passannu nättiin tapettiseinään joka olohuoneessa kans on. Nyt pantiin sitten astetta vihertävämpää ja vaaleampaa sinistä. Ja paremmalta näyttää! (oikealla vanha, vasemmalla uusi)

Työmaana oli koko olohuone sunnuntaiaamusta saakka, kun huonekalut piti siirtää tieltä pois ja maalit ja tarvikkeet levittää lattialle. Ilman sen suurempia vahinkoja selvisin, kumma kyllä. Ei tullut maalitahroja lattiaan eikä kissoihinkaan. Ne raukat joutuivat viettämään aikaansa makkarissa suljetun oven takana; ihan oman turvallisuutensa takia.

Pakko oli ottaa kuva, kun aikamoinen taideteos tuli maalarinteipistä sen jälkeen kun se oli tehnyt tehtävänsä :)

Sainpas! Kuvan siitä miten läheisesti sisarukset joskus pötköttää sohvalla: Peanutin kuono Pennyn kaulassa ♥

Pöh

Joulukuun eka päivä, mutta kauhean ihanissa joulutunnelmissa en minä tätä päivää ainakaan ole viettänyt. Enkä ehkä enää sellaisesta tunnelmasta tänään kiinni saakaan, mutta onneksi on huominen.

Töissä oli harvinaisen huono päivä, kun sain vähän-niinku-haukut yksikön johtajalta. Tässä kohtaa täytyy huomauttaa, että kyseinen naishenkilö ei ole kyllä tehtävänsä tasalla eikä siihen oikein muutenkaan sopiva. Esimiestaidoissakin on kyllä hurjasti parantamisen varaa. Mun työnkuvaan kun on kirjattu, että autan tätä pomorouvaa kun/jos hän apua erinäisissä markkinoinnin tehtävissä tarvii; just silleen ihanan epämääräsesti asia on toimenkuvaan kirjattu, että kattaa sitten ihan kaiken mahollisen pikkusälän ja -homman.

Mutta joo, tänään siis kutsu kävi: "Olisko sulla hetki aikaa, ois vähän asiaa?" Long story short, hän siis tartti ens viikolle Webexin pitäjää, ja mulle se homma tuli joten pitää olla keskiviikkona kuuteen asti töissä :( Vaikka olin suunnitellu pumppiin meneväni, jotta on käsivarret kuosissa joulujuhlissa sitte samalla viikolla.
Nooh, pitää keksi jotain muuta, ehkä reenaan ehtii sitte seiskaltaki vielä. Mutta olin sitte antanut innottomuuteni nakkiin näkyä (vaikka siis suostuin totta kai) ja kuulua sen verran, että pomo oli kuulemma pahottanut mielensä (wtf?) kun kommentoin jotain miten meillä muurahaistason työntekijöillä ei oo ihan yhtä suurta vastuuta ja velvollisuutta tehä töitä ympäri vuorokauden kuin noilla managereilla. *jalka suussa, oho*

Luulin, että pikanakkipalaveri meni kuiteski ihan jees. Mutta väärässä olin. Lounaan jälkeen kutsu kävi uudestaan, ja tiesin heti äänensävystä, että nyt tulee negatiivista palautetta ja kunnolla. Olin kuulemma tosiaan pahoittanut ison pomon mielen, voi voi. Hän oli jotenki jääny siihen uskoon, että en auttaisi, tai siis tekisi mitä pyydettiin. Näinhän ei ollut, mutta se ja kommenttini managereista oli jättäny huonon maun ja pahan mielen. Siitä sitten keskusteltiin ja myönnyteltiin ja vähän siinä hyvittelin, jotta saatas taas homma normaalitilaan. Kyllä tollanen toisen aikuisen ihmisen (joka käyttäytyy välillä aika paljo vähemmän aikuismaisesti) hyvittely vähän päähän otti. Mutta nyt on purettu ja eiku eteenpäin elämässä!

Ja kotonaki on vielä kaiken kukkuraksi ihan pirun kylmä. Toin sitte töistä "lämpömittarin" lainaan, jotta saan vähän dataa mitä voi kertoo isännöitsijälle kun soitan ja valitan kämpän viileydestä. Olkkarissa 19, makkarissa 18. Ei sovi tälläselle vilukissalle, joka edellisessä asunnossa piti koko talven villasukkia vaikka lämpöä oli lähemmäs 24 astetta.

Let It Snow

Sain viikko sitten ekat jouluiset jutut esille, kun kannoin joululaatikon kellarista yläkertaan. Aattelin tolle huomiselle ekalle adventille jättää jouluvalojen virittämisen; en oikein tiiä miten ne tässä uudessa asunnossa laittasin.

Talvi! Lunta! Jee :D

Kiirettä, kiirettä töissä ja niin pitkään jatkunu kurkkukipu, että kolmeen viikkoon ei oo päässy reenaamaan. Tällä viikolla lääkäri kurkkas kurkkuun ja antoi luvan ensi viikolla mennä taas jumppaamaan, kun vielä viikonlopun lepään. Pirulaisia tämmöset virukset.

Vaikka paukkupakkanen viilentää kodin hiukka turhankin kylmäksi (maanantaina pitää kyllä soittaa isännöitsijälle ja valittaa asiasta), niin kylmän mukana tulee välillä vähän auringonpaistetta. Ihanasti aurinko valaisi makkarin seinää tänä aamuna.

Viikonloput tulee joka viikko enemmän ja enemmän tarpeeseen, onneksi vapaata on aina vähintään kaksi päivää, jotta ehtii rentoutumaan sekä tekemään jotain kivaa. Tänään kokoonnutaan illalla japanilaiseen ravintolaan juhlistamaan ystävän valmistujaisia ja saan juhlavieraista yhden sitten yökyläänkin :) Kiva sunnuntaiaamu siis tiedossa mukavassa seurassa. Kissatkin saa taas oikein kunnolla paijjausta; ne tykkää mun yövieraista kanssa.

Pointtia postauksesta on kai turha hakea, teki vaan mieli vähän tänne jotain laittaa, en ole blogini sinua kokonaan hyljännyt ;) Enkä teitä ihanat ihmiset, jotka kuitenkin tätä käy aina sillon tällön lukemassa. Monsteri nyt vaan on ollu vähän overwhelmed viime aikoina. Yks ressi on ollu firman hiihtoreissun järkkääminen tälle talvelle,kun heräsin tällä viikolla siihen, että pitäs varmaan jotain mökkejäki varata...

the Giant Cupcake

Kärsimättömät lukijat, jotka haluaa ehkä nähdä tuon otsikossa mainitun suuren leivonnaisen, voivat siirtyä suoraan postauksen loppuun :)

Paketteja hain kotiin vaikka viimeviikkoisessa kamalassa vesi-räntäsateessa! Pakkohan ne on heti hakea kotiin, sen verta kärsimätön kyllä olen.

Silk underwear -drinksu baarissa, jossa en ole ennen käynyt sai toimittaa jälkkärin virkaa sinä virallisena synttäri-iltana.

Lahjaksi sain esimerkiksi tämän mukin, josta tuli heti uusi suosikki; sillä on kokoa ja näköä!

Kakku numero yksi: suklaamoussekakku. Se syötiin työporukalla keskiviikkoiltapäivänä eikä yhtään jääny yli. Kaveriksi taas vähän kuplivaa :)

Ihanat vaaleanpunaiset ruusut tuli kotiintoimitettuna rakkaalta ystävältä Luxista ♥

Ja tämä kaunotar paljastui Marimekon raitapaperista... Olinhan sitä jo täällä blogin puolellakin ihaillut :) ja ystävä oli napannut ideansa täältä. Ihana lahja, ihanalta ystävältä.

Perjantai-iltaan saakka jaksoin odottaa bileitä ja tanssimista. Harmillista kyllä, suurin osa kutsutuista ei päässyt paikalle, mutta kyllä meillä oli tyttöjen kanssa nelistäänkin tosi hauskaa! Vähän suolaisia herkkuja ja kivoja drinksuja, joiden voimalla jaksettiin tanssata pilkkuun asti tanssilattialla.

Tunnelmakuvaan perjantai-illalta on hyvä päättää sekalainen lahjojen ja herkkujen kuvakavalkadi. Oli ihanat synttärit eikä juuri nyt harmita yhtään olla jo näin "vanha"!

Päivämäärähän sen jo kertoo

Noni. Synkännäköisenä ja märkänä aamuna alkaa elämän neljäs vuosikymmen. Välillä ei tunnu miltään koko synttäri, välillä taas tulee ihan kummallisia epätoivon tai hihkumisen hetkiä. Ehkä se on tätä tunteiden vuoristorataa sitte koko vuosikymmen :)

Mutta jo aamulla kotona sain avata kaksi pakettia ennen töihin lähtöä, jotka toivat tunteet pintaan. Ja töihin saapuessa oli ihana gmailin postilaatikosta huomata, miten moni oli jo ehtinyt naamakirjan kautta onnittelunsa välittää ♥ Elämä ei olisi mitään ilman rakkaita ystäviä. Niin se vaan on.

Ai niin, halusin vaan tännekin laittaa ja samalla itseni iloiseen tanssimielentilaan saattaa tän hetken suosikkijorausbiisilläni. Enjoy!

Vihreitä herkkuja

Nyt kun lokakuu kääntyy marraskuuksi ja pimeät illat ovat täällä, on tullut vietettyä kohtuullisen monta arki-iltaa sohvannurkassa. Mukana lähes aina mukillinen jotain kuumaa. Männäviikolla muistin viimeinkin kevään Luxin matkalta ostetut suklaalusikat ja tein namikaakaota ♥ Vielä on toinen hyllyssä odottamassa sopivan rauhallista hetkeä.



Perjantaina Penny & Peanut sai mun porukoilta vihreitä tuliaisia: kissanruohoa! Purkki kiinnosti kovasti ja kyllä siitä vähän viikonlopun aikana syötiiinkin. 

Porukat oli tosiaan kaks yötä visiitillä, joten viikonloppu meni aika rauhallisissa merkeissä ja suurimmaksi osaksi kotosalla. Hieman se on meidän perheessä henkisesti rankkaa olla kaksikin kokonaista päivää yhdessä, monestakin syystä johtuen... Don't get me wrong, oli ihana nähä vanhempia, mutta kyllä tällasesta viikonlopusta on rentous aika kaukana. Kisutkin on vaan nukkuneet koko illan sen jälkeen ku porukat lähti pikkasta vaille kuusi junalleen. Vuorotellen ovat olleet mun sylissä unten mailla, eikä mun ole edes tarvinnut houkutella niitä siihen. Taisi ottaa niillekin vähän voimille vierailu.

Viikonlopun kruunuksi sain vielä nuhan. Kamalan kipeä kurkku ja vetämätön olo, nenäkin vuotaa. Huomenna edessä kyllä kotityöpäivä tai saikku, riippuen siitä mikä olo on aamulla. Kivaa marraskuun ekaa päivää ja ekaa maanantaita kaikille!

And What a Nice Weekend This Is

Hyvä ruoka, parempi olo. Ja mieli. Vai miten se nyt oli ;) Sain vihdoinkin kokattua jotain mitä en ole ennen tehnyt ja testissä oli siis Pollo Limonello. Ei siitä nyt ihan yhtä maukasta tullut kuin mitä ravintolassa söin, mutta ainakin hyvännäköstä! Ja kyllä tuo kermainen kastike osu ja uppos makunsakin puolesta näin saunaillan jälkeisenä päivänä, kun vähän väsyttää ja on tullut oltua kotona koko päivä. Otin jopa puolentoistatunnin päikkärit! Ne tuli kyllä tositarpeeseen, kun yöunet jäi vaivaseen viiteen tuntiin...

Olisin varmaan paljon paremmassa hapessa, jos ei olisi pitänyt nousta aamulla ennen kymmentä odottamaan viikonloppuvieraita. Ystävä Turusta kun tuli kaupunkiin äitinsä kanssa katsomaan sitä jotain hevos- ja ratsastustapahtumaa joka Helsingissä tällä viikolla on. He kävivät aamulla pikasesti tuomassa laukkunsa tänne ja lahjomassa yöpaikan pitäjän (= minut) puuvillasatiinilakanasetillä ja uudella, pehmoisella kylpypyyhkeellä. Ihania ihmisiä ♥

Tänä iltana pitäisi sitten vielä jaksaa laittautua ulkoilukuntoon, kun tie vie drinkkibaariin tai ihan vaan pubiin vieraideni kanssa. Tieto tuli, että he pääsevät Areenalta tänne mua hakemaan joskus 22 ja 23 välillä. Tiedossa siis toinen pitkähkö ilta, mutta ihana että on ihmisiä joiden kanssa olla :)

Kissanomistajan pakollinen kisukuvakevennys, sisko ja veli näytti mulla päikkärimallia aiemmin tänään; lutusia ku mitkäki ja varsinki ku nukkumista edelsi monen minuutin kaverin turkin nuolemissessio.